Haminan kadetti

Gustaf Mannerheim pääsi 15-vuotiaana vuonna 1882 Suomen kadettikouluun, joka oli Haminassa. Koulu oli sotilaallisesti järjestetty ja tähtäsi sotilasuraan. Opetusohjelmaltaan se oli suureksi osaksi oppikoulua muistuttava sisäoppilaitos. Kadettikoululle oli luonteenomaista uuttera työnteko ja raudanluja kuri. Kadettikoulussa Mannerheim edistyi hyvin, mutta hän syyllistyi lukuisiin pieniin rikkomuksiin. Lopulta hänet erotettiin koulusta vuonna 1886 luvattoman poissaolon jälkeen. Mannerheim jatkoi opintojaan Helsingissä päästen seuraavana vuonna ylioppilaaksi.

Ratsuväkikoulu

Vuonna 1887 Mannerheim pääsi oppilaaksi Pietarissa toimineeseen Nikolain ratsuväkikouluun. Hän menestyi koulussa hyvin ja valmistui kahden vuoden kuluttua kornettina. Ensimmäiseksi palveluspaikaksi nuorelle upseerille määrättiin Puolassa ollut rakuunarykmentti.

Chevalier-kaarti

Palveltuaan vain vähän yli vuoden Puolassa Mannerheim sai kaipaamansa siirron Pietariin chevalier-kaartin rykmenttiin. Tähän joukko-osastoon hän oli tähdännyt jo ratsuväkikoulun aikana. Chevalier-kaartin tehtävänä oli osallistua vartiopalvelukseen ja varuskunnallisiin tehtäviin pääkaupungissa. Chevalier-kaartin upseerit pääsivät keisarin hovin piiriin ja osallistuivat sen monenlaisiin juhliin. He olivat myös hyvin suosittuja seurapiirielämässä. Tyylikkäästi käyttäytyvä, ryhdikäs ja komea Mannerheim menestyi erinomaisesti kaartissa. Ongelmana Mannerheimilla oli jo vuosia jatkunut rahapula, jota seurapiirielämä ei suinkaan helpottanut.

Venäjän-Japanin sota

Vuosina 1904-1905 Mannerheim osallistui ratsuväen everstiluutnanttina Japanin-Venäjän sotaan Mantshuriassa. Hän sai arvokasta kokemusta joukkojen johtamisesta taistelussa ja perehtyi itäisen Aasian olosuhteisiin, mistä oli hyötyä seuraavien vuosien Aasian tiedustelu- ja tutkimusmatkalla.

Aasian ratsastus

Palattuaan Venäjän-Japanin sodasta Mannerheim sai Venäjän yleisesikunnalta tehtävän selvittää sotilaallista ja poliittista tilannetta itäisessä Aasiassa ja erityisesti Kiinassa. Tämä merkitsi käytännössä kaksivuotista ratsastusta Aasian halki Pekingiin vuosina 1906-1908. Retki esitettiin ulkopuolisille tutkimusmatkana. Sen tulokset olivat hyvin merkittäviä. Venäjä sai arvokkaita tietoja Kiinan oloista. Tieteelliset tulokset olivat myös huomattavia. Laaja matkapäiväkirja julkaistiin myöhemmin kolmella eri kielellä. Mannerheim osoittautui myös taitavaksi valokuvaajaksi. Matkalla kerättyä esineistöä on esimerkiksi Suomen Kansallismuseossa ja Mannerheim-museossa. Noin 14 000 kilometrin ratsastus oli myös hyvin rasittava ja osoitus Mannerheimin hyvästä fyysisestä kunnosta.

Mannerheim Puolassa

Aasian-matkalta palattuaan Mannerheim sai komentoonsa ulaanirykmentin Puolassa. Hän toimi Puolassa rauhan aikana viisi vuotta. Hän viihtyi tehtävässään ja sijoituspaikassaan erinomaisesti. Mannerheim ylennettiin Puolassa kenraalimajuriksi ja hän sai johtoonsa ratsuväkiprikaatin.

Ensimmäisessä maailmansodassa Mannerheim toimi aluksi ratsuväkiprikaatin ja ratsuväkidivisioonan komentajana Puolan rintamalla Itävalta-Unkarin joukkoja vastaan. Vuonna 1916 hänet siirrettiin Romanian rintamalle, jossa hänet määrättiin lopulta ratsuväkiarmeijakunnan komentajaksi. Mannerheim oli Venäjän sodanjohdon arvostama, rohkea, itsenäisesti ajatteleva ja päättäväinen rintamakomentaja. Hän sai sodassa korvaamattoman arvokasta kokemusta suurten joukkojen johtamisesta ja yhteistoiminnasta monikansallisten joukkojen kesken. Näitä kokemuksia hän joutui pian soveltamaan käytäntöön myös Suomessa.

Suomen kansa kunnioittaa suurmiehensä muistoa. Suomen marsalkka Mannerheimin hautamuistomerkille Hietaniemen hautausmaalla lasketaan seppeleet valtiovierailujen ja monien yhteisöjen juhlatilaisuuksien yhteydessä. Mannerheimin ratsastajapatsas on keskeisellä paikalla Helsingissä. Myös muualla Suomessa ja Sveitsissä on Mannerheim-patsaita ja -muistomerkkejä. Mannerheim-museo Helsingin Kaivopuistossa sisältää ainutlaatuista aineistoa Mannerheimin elämän eri vaiheista. Museo avattiin vuonna 1951 yleisölle rakennuksessa, joka oli ollut Mannerheimin koti vuosina 1924-1951. Ylipäällikön sotien ajan päämajan sijoituskaupungissa Mikkelissä on Päämajamuseo. Louhisaaren kartano on myös avoin yleisölle. Mannerheimin syntymäpäivä, kesäkuun 4. päivä on puolustusvoimien lippujuhlapäivä ja yhä laajemmin myös kansallinen juhlapäivä. Suomen marsalkka Mannerheimin muiston vaaliminen on suomalaisten kunniatehtävä.