Suomen marsalkka Mannerheimin metsästysmaja eli Marskin Maja on suomalaisten sotilaiden ylipäällikölleen Suomen marsalkka C.G.Mannerheimille jatkosodan aikana rakentama ja lahjaksi antama metsästysmaja marsalkan täyttäessä 75 vuotta vuonna 1942. Maja rakennettiin Suomen valtakunnanrajan itäpuolelle. Jatkosodan loppuvaiheessa vuonna 1944 se siirrettiin purettuna Suomen puolelle ja pystytettiin seuraavana vuonna uudelleen Lopelle Punelian järven rannalle. Nykyisin maja on avoinna myös yleisölle ja se tarjoaa monipuolisia palveluja.
Carl Gustaf Emil Mannerheim
1867 – 1951
Suomen marsalkka, vapaaherra Carl Gustaf Emil Mannerheim on yksi Suomen historian merkittävimmistä suurmiehistä. Hän oli neljän sodan ylipäällikkö, valtionhoitaja, tasavallan presidentti ja tutkimusmatkailija. Hän harrasti innokkaasti metsästystä ja ratsastusta. Hän eli nuoruutensa Venäjään kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa ja loi menestyksellisen uran Venäjän keisarikunnan upseerina. Venäjän vallankumouksen yhteydessä vuonna 1917 hän palasi Suomeen. Sekä itsenäisen Suomen käymien sotien ylipäällikkönä että tasavallan presidenttinä Mannerheimin viileä harkintakyky ja poikkeuksellinen arvovalta sekä Suomessa että ulkomailla mahdollistivat osaltaan Suomen selviytymisen itsenäisyyden vaikeina ensimmäisinä vuosikymmeninä..
Marskin Maja eli Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja
Maja pihapiireineen rakennettiin 14. divisioonan syntymäpäivälahjaksi Mannerheimille vuonna 1942 ja sijaitsi Rukajärvellä. Alkuperäinen sijaintipaikka oli Lieksajärven rannalla Keihäsniemessä Repolassa Suomen miehittämässä Itä-Karjalassa. Majan suunnittelijana toimi arkkitehti, luutnantti Eino Pitkänen. Pitkänen suunnitteli myös majan sisustuksen, tekstiilejä lukuun ottamatta. Maja luovutettiin lahjakirjalla Mannerheimille 5. kesäkuuta 1942.
Jatkosodan lopussa maja purettiin ja sille etsittiin uusi paikka tulevan valtakunnanrajan länsipuolella. Majan alkuperäiset rakentajat pystyttivät rakennuksen uudelleen Punelian rannalle Lopelle touko- ja kesäkuun aikana 1945.